Finlandiya fuqarolar urushi

Finlandiya fuqarolar urushi
Birinchi jahon urushi sharqiy fronti, (3 mart 1918-yilgacha); Rossiya fuqarolar urushi va 1917–1923-yillardagi inqiloblar
Tamperedagi tinch aholi binolari Tampere jangi vaqtida vayron bo‘lgan
Sanalar 27-yanvar – 15-may 1918 (3 oy, 2 hafta va 4 kun) Urush yeri Finlandiya Natija * Oqlar gʻalabasi Germaniya gegemoniyasi (1918-yil noyabrigacha) Finlandiya jamiyatidagi boʻlinishning chuqurlashuvi Qizillar magʻlubiyati Holati Finlandiya sotsialistik ishchilar respublikasining tugatilishi
Raqiblar
* Oqlar Germaniya imperiyasi Xorijiy koʻngillilar: Shved brigadasi Estoniya koʻngillilari Polsha legioni Oq armiya	* Qizillar RSFSR
Qoʻmondonlar
* C. G. E. Mannerheim Hannes Ignatius Ernst Linder Ernst Löfström Martin Wetzer Karl Wilkman Hans Kalm Stanislaw Boguslawski Rüdiger von der Goltz Konrad Wolf Hans von Tschirsky und von Bögendorff Otto von Brandenstein Hugo Meurer Harald Hjalmarson Hjalmar Frisell	* Kullervo Manner Ali Aaltonen Eero Haapalainen Eino Rahja Adolf Taimi Evert Eloranta August Wesley Hugo Salmela † Heikki Kaljunen Fredrik Johansson Matti Autio Verner Lehtimäki Konstantin Eremeev Mikhail Svechnikov Georgy Bulatsel
Kuchlar
* Oqlar: 80 000–90 000 Yegerlar: 1 450 Germaniya imperiyasi: 14 000 Shved brigadasi: 1 000 Estoniya koʻngillilari Polsha legioni: 1 737	* Qizillar: 80 000–90 000 (shu jumladan, 2 600 ayollar gvardiyasi) Sobiq Rossiya imperiyasi armiyasi: 4 000–5 000
Yoʻqotishlar
* Oqlar: 3 300 jangda halok boʻlgan 1 500 qatl etilgan 26 bedarak yoʻqolgan 4 mahbus oʻlimi 30 baxtsiz hodisa Shved koʻngillilari: 55 halok boʻlgan Germaniyaliklar: 450–500 halok boʻlgan Jami: 5 600–5 700 (100–150 tinch aholi)	* Qizillar: 6 200 jangda halok boʻlgan 8 500–9 000 qatl etilgan 1 600 bedarak yoʻqolgan 12 500 mahbus vafot etgan, 600 kishi ozodlikka chiqarilgandan keyin 150–200 baxtsiz hodisa Rossiyaliklar: 800–900 jangda halok boʻlgan 1 500 qatl etilgan Jami: 32 000–32 500 (100–150 tinch aholi)

Finlandiya fuqarolik urushi – 1918-yilda Finlandiyada boʻlib oʻtgan fuqarolar urushi boʻlib, u mamlakatni boshqarish va nazorat qilish uchun Oq Finlandiya bilan Finlandiya sotsialistik ishchilar respublikasi (yoki Qizillar) oʻrtasida kechgan. Urush Finlandiyaning Rossiya imperiyasi tarkibidagi buyuk knyazlik maqomidan toʻliq mustaqil davlatga oʻtish davrida yuz bergan. Toʻqnashuvlar Yevropada Birinchi jahon urushi (Sharqiy front) oqibatida yuzaga kelgan milliy, siyosiy va ijtimoiy beqarorlik sharoitida roʻy bergan. Urush Qizil gvardiya bilan Oq gvardiya oʻrtasida kechgan. Qizil gvardiya Sotsial-demokratik partiyaning bir qanoti boshchiligida boʻlib, Rossiya bolsheviklari tomonidan qoʻllab-quvvatlangan; Oq gvardiya esa senat va sotsializmga qarshi kuchlar tomonidan tashkil etilgan boʻlib, ularga Germaniya imperatorlik armiyasi katta yordam koʻrsatgan. Germaniyaning maqsadi Fennoskandiya ustidan taʼsir oʻrnatish edi. Qizil gvardiya, asosan sanoat va qishloq ishchilaridan iborat boʻlib, janubiy Finlandiyadagi shaharlar va sanoat markazlarini nazorat qilgan. Oq gvardiya esa yer egalari hamda oʻrta va yuqori tabaqa finlaridan tashkil topgan boʻlib, ular markaziy va shimoliy Finlandiya hududlarini boshqarishgan. Oq kuchlarning bosh qoʻmondoni general C. G. E. Mannerheim edi.

Urushdan oldingi yillarda Finlandiyada tez sur’atlarda aholi oʻsishi, sanoatlashtirish, shaharsozlik va ishchilar harakatining kengayishi jarayoni sodir boʻlayotgan edi. Mamlakatning siyosiy va davlat boshqaruvi tizimi demokratiyalashuv va modernizatsiyaning beqaror bosqichida edi. Shu bilan birga, aholining ijtimoiy-iqtisodiy ahvoli va taʼlim darajasi asta-sekin yaxshilangan, milliy ong va madaniyat rivojlangan. Birinchi jahon urushi Rossiya imperiyasining qulashiga olib keldi va bu Finlandiyada hokimiyat boʻshligʻini yuzaga keltirdi. Natijada mamlakatda taʼsir uchun kurash boshlandi, bu esa chap qanot ishchi harakati bilan konservatorlar oʻrtasidagi qarama-qarshilikni kuchaytirib, mamlakatning harbiylashuviga sabab boʻldi. 1918-yil fevral oyida Qizillar Sovet Rossiyasi tomonidan qurollar bilan taʼminlanib, muvaffaqiyatsiz umumiy hujum boshladilar. Mart oyida Oqlar qarshi hujumni boshladi, aprel oyida esa ularga Germaniya imperiyasi qoʻshinlari yordamga keldi. Hal qiluvchi janglar Tampere va Viipurida boʻlib oʻtdi. Har ikkisi ham Oqlar gʻalabasi bilan yakunlandi. Helsinki va Lahtidagi janglarda esa nemis qoʻshinlari gʻalaba qozonib, natijada Oqlar va Germaniya kuchlari urushda umumiy gʻalabaga erishdilar. Siyosiy zoʻravonlik bu urushning ajralmas qismiga aylandi va taxminan 12 000 qurbonga sabab boʻldi. Ularning aksariyati Qizillar edi. Bundan tashqari, 12 500 ga yaqin Qizil asirlar lagerlarda ochlik va kasallik oqibatida vafot etdi. Umuman olganda, bu mojaroda jami 38 ming kishi halok boʻldi.

Urushdan keyingi ilk davrda Finlandiya Rossiya hukmronligidan chiqib, Germaniya taʼsir doirasiga oʻtdi. Rejaga koʻra, mamlakatda Germaniya boshchiligidagi Finlandiya monarxiyasi tuzilishi kerak edi. Biroq bu reja Germaniyaning Birinchi jahon urushidagi magʻlubiyati bilan barbod boʻldi va natijada Finlandiya mustaqil, demokratik respublika sifatida shakllandi. Fuqarolik urushi mamlakatni oʻnlab yillar davomida ikki qutbga ajratib qoʻydi. Fin jamiyati urushdan soʻng moʻtadil siyosat, diniy qadriyatlar va iqtisodiy tiklanish asosida tuzilgan ijtimoiy murosalar orqali qayta birlashdi.

Yana qarang

• Aland urushi
• Sovet-fin urushi
• Fin urushi
• Finlandiya tarixi

Adabiyotlar

Ingliz tilida

• Ahlbäck, Anders „Masculinities and the Ideal Warrior: Images of the Jäger Movement“, . The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy. Brill, 2014 — 254–293-bet. ISBN 978-90-04-24366-8. 
• Alapuro, Risto. State and Revolution in Finland. University of California Press, 1988. ISBN 0-520-05813-5. 
• Gerrard, Craig (2000). "The foreign office and British intervention in the Finnish civil war". Civil Wars 3 (3): 87–100. doi:10.1080/13698240008402448. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/13698240008402448. Qaraldi: March 14, 2022. Finlandiya fuqarolar urushi]]
• Haapala, Pertti; Tikka, Marko „Revolution, Civil War and Terror in Finland in 1918“, . War in Peace: Paramilitary Violence in Europe after the Great War. Oxford University Press, 2013 — 72–84-bet. ISBN 978-0-19-968605-6. 
• Haapala, Pertti „The Expected and Non-Expected Roots of Chaos: Preconditions of the Finnish Civil War“, . The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy. Brill, 2014 — 21–50-bet. ISBN 978-90-04-24366-8. 
• Jussila, Osmo; Hentilä, Seppo; Nevakivi, Jukka. From Grand Duchy to a Modern State: A Political History of Finland since 1809. C. Hurst & Co, 1999. ISBN 1-85065-528-6. 
• Hodgson, John (1970). "The Finnish Communist Party". Slavic Review 29 (1): 70–85. doi:10.2307/2493091. 
• Jutikkala, Eino; Pirinen, Kauko. A History of Finland. Werner Söderström Osakeyhtiö (WSOY), 2003. ISBN 951-0-27911-0. 
• Kirby, David. A Concise History of Finland. Cambridge University Press, 2006. ISBN 0-521-83225-X. 
• Larsen, Mads (2020). "Agreeing on History: Adaptation as Restorative Truth in Finnish Reconciliation". Literature/Film Quarterly 48 (1). ISSN 0090-4260. https://lfq.salisbury.edu/_issues/48_1/agreeing_on_history_adaptation_as_restorative_truth_in_finnish_reconciliation.html. 
• Lintunen, Tiina „Women at War“, . The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy. Brill, 2014 — 201–229-bet. ISBN 978-90-04-24366-8. 
• McMeekin, Sean. The Russian Revolution: A New History. Profile Books, 2017. ISBN 978-1-78125-902-3. 
• Payne, Stanley G.. Civil War in Europe, 1905–1949. Cambridge University Press, 2011. ISBN 978-1-107-64815-9. 
• Pipes, Richard. A Concise History of the Russian Revolution. Vintage Books, 1996. ISBN 0-679-74544-0. 
• Roselius, Aapo „Holy War: Finnish Irredentist Campaigns in the aftermath of the Civil War“, . The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy. Brill, 2014 — 119–155-bet. ISBN 978-90-04-24366-8. 
• Saarela, Tauno „To Commemorate or Not: The Finnish Labor Movement and the Memory of the Civil War in the Interwar Period“, . The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy. Brill, 2014 — 331–363-bet. ISBN 978-90-04-24366-8. 
• Siltala, Juha „Being absorded into an Unintended War“, . The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy. Brill, 2014 — 51–89-bet. ISBN 978-90-04-24366-8. 
• Tepora, Tuomas „Changing Perceptions of 1918: World War II and the Post-War Rise of the Left“, . The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy. Brill, 2014 — 364–400-bet. ISBN 978-90-04-24366-8. 
• Tepora, Tuomas; Roselius, Aapo. The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy. Brill, 2014a. ISBN 978-90-04-24366-8. 
• Tepora, Tuomas; Roselius, Aapo „The Finnish Civil War, Revolution and Scholarship“, . The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy. Brill, 2014b — 1–16-bet. ISBN 978-90-04-24366-8. 
• Tikka, Marko „Warfare & Terror in 1918“, . The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy. Brill, 2014 — 90–118-bet. ISBN 978-90-04-24366-8. 
• Trotsky, Leon. History of the Russian Revolution. London: The Camelot Press ltd, 1934. 
• Upton, Anthony F.. The Communist Parties of Scandinavia and Finland. Weidenfeld & Nicolson, 1973. ISBN 0-297-99542-1. 
• Upton, Anthony F.. The Finnish Revolution 1917–1918. University of Minnesota Press, 1980b. ISBN 0-8166-0905-5. 

Fin tilida

• Aamulehti.. Suomalaisten valinnat vuoden 1918 sodan nimestä (fi) (2008-yil 30-mart).
• Ahto, Sampo „Sotaretkillä“, . Itsenäistymisen vuodet 1917–1920, II Taistelu vallasta (fi). Valtion painatuskeskus, 1993 — 180–445-bet. ISBN 951-37-0728-8. 
• Alapuro, Risto „Valta ja valtio – miksi vallasta tuli ongelma 1900-luvun vaihteessa“, . Talous, valta ja valtio. Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta (fi). Vastapaino, 1992 — 251–267-bet. ISBN 951-9066-53-5. 
• Apunen, Osmo „Rajamaasta tasavallaksi“, . Suomen historia 6, Sortokaudet ja itsenäistyminen (fi). Weilin & Göös, 1987 — 47–404-bet. ISBN 951-35-2495-7. 
• Arimo, Reino. Saksalaisten sotilaallinen toiminta Suomessa 1918 (fi). Gummerus, 1991. ISBN 978-951-96-1744-2. 
• Aro, Tuuve (29 November 2007), „Raja 1918“, MTV3.fi (fincha), Bonnier Group, 2012-06-22da asl nusxadan arxivlandi, qaraldi: 3 September 2012
• Aunesluoma, Juhana; Häikiö, Martti. Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas (fi). WSOY, 1995. ISBN 951-0-20174-X. 
• Bremer, Aarne. Ilmavoimien osallistuminen Suomen vapaussotaan vuonna 1918 (fi). Otava, 1934 — 203–226-bet. 
• Eerola, Jari; Eerola, Jouni. Henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918 (fi). Jaarli, 1998. ISBN 978-952-91-0001-9. 
• Eerola, Jouni (2010). "Punaisen Suomen panssarijunat. In: Perko, T. (ed.) Sotahistoriallinen Aikakauskirja 29" (fi). Sotahistoriallinen Aikakauskirja (Helsinki: Suomen Sotahistoriallinen seura): 123–165. ISSN 0357-816X. 
• Elomaa, Pekka; Kemppainen, Jouni K.. Paha maisema (fi). Karisto, 2007. ISBN 978-952-5557-18-3. 
• Engman, Max. Pitkät jäähyväiset. Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen (fi). WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34880-2. 
• Haapala, Pertti „Työväenluokan synty“, . Talous, valta ja valtio. Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta (fi). Vastapaino, 1992 — 227–249-bet. ISBN 951-9066-53-5. 
• Haapala, Pertti (1993). "Luokkasota" (fi). Historiallinen Aikakauskirja (2). http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/luokkasota.htm. 
• Haapala, Pertti. Kun yhteiskunta hajosi, Suomi 1914–1920 (fi). Edita, 1995. ISBN 951-37-1532-9. 
• Haapala, Pertti „Monta totuutta“, . Tampere 1918 (fi). Tampereen museot, 2008 — 255–261-bet. ISBN 978-951-609-369-0. 
• Haapala, Pertti (2009a), Yhteiskunnallinen kompromissi. In: Haapala, P. & Hoppu, T. (eds.) Sisällissodan pikkujättiläinen, Helsinki: WSOY, 395–404-bet, ISBN 978-951-0-35452-0
• Haapala, Pertti (2009b), Kun kansankirkko hajosi. In: Huhta, I. (ed.) Sisällissota 1918 ja kirkko, Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen seura, 17–23-bet, ISBN 978-952-5031-55-3
• Helsingin Sanomat.. Kirja-arvostelu: Heidi Köngäs, Sandra (fi) (2017-yil 19-oktyabr).
• Hentilä, Marjaliisa; Hentilä, Seppo. Saksalainen Suomi 1918 (fi). Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-384-0. 
• Hokkanen, Kari. Kyösti Kallio I (1873–1929) (fi). WSOY, 1986. ISBN 951-0-13876-2. 
• Hoppu, Tuomas „Venäläisten upseerien kohtalo“, . Tampere 1918 (fi). Tampereen museot, 2008a — 188–199-bet. ISBN 978-951-609-369-0. 
• Hoppu, Tuomas „Tampere – sodan katkerin taistelu“, . Tampere 1918 (fi). Tampereen museot, 2008b — 96–161-bet. ISBN 978-951-609-369-0. 
• Hoppu, Tuomas (2009a), Sisällissodan puhkeaminen. In: Haapala, P. & Hoppu, T. (eds.) Sisällissodan pikkujättiläinen, Helsinki: WSOY, 92–111-bet, ISBN 978-951-0-35452-0
• Hoppu, Tuomas (2009b), Taistelevat osapuolet ja johtajat. In: Haapala, P. & Hoppu, T. (eds.) Sisällissodan pikkujättiläinen, Helsinki: WSOY, 112–143-bet, ISBN 978-951-0-35452-0
• Hoppu, Tuomas (2009c), Valkoisten voitto. In: Haapala, P. & Hoppu, T. (eds.) Sisällissodan pikkujättiläinen, Helsinki: WSOY, 199–223-bet, ISBN 978-951-0-35452-0
• Hoppu, Tuomas. Vallatkaa Helsinki. Saksan hyökkäys punaiseen pääkaupunkiin 1918 (fi). Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-9130-0. 
• Hoppu, Tuomas. Sisällissodan naiskaartit. Suomalaiset naiset aseissa 1918 (fi). Gummerus, 2017. ISBN 978-951-24-0559-6. 
• Hoppu, Tuomas; Nieminen, Jarmo; Tukkinen, Tauno. Sisällissodan taistelut. Kaatunut, kadonnut, teloitettu. Gummerus, 2018. ISBN 978-951-24-1186-3. 
• Huhta, Ilkka. Sisällissota 1918 ja kirkko (fi). Suomen Kirkkohistoriallinen seura, 2009. ISBN 978-952-5031-55-3. 
• Häggman, Kai (2017), Kynällä ja kiväärillä. In: Häggman, K., Keskisarja, T., Kuisma, M. & Kukkonen, J. 1917. Suomen ihmisten vuosi, Helsinki: WSOY, 157–217-bet, ISBN 978-951-0-42701-9
• Jussila, Osmo (2007), Suomen historian suuret myytit, Helsinki: WSOY, ISBN 978-951-0-33103-3
• Jutikkala, Eino (1995), Maaliskuun vallankumouksesta toukokuun paraatiin 1918. In: Aunesluoma, J. & Häikiö, M. (eds.) Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas, Porvoo: WSOY, 11–20-bet, ISBN 951-0-20174-X
• Jyränki, Antero (2014), Kansa kahtia, henki halpaa. Oikeus sisällissodan Suomessa?, Helsinki: Art House, ISBN 978-951-884-520-4
• Kalela, Jorma (2008a), Miten Suomi syntyi?. In: Pernaa, V. & Niemi, K. Mari (eds.) Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia, Helsinki: Edita, 15–30-bet, ISBN 978-951-37-5321-4
• Kalela, Jorma (2008b), Yhteiskunnallinen kysymys ja porvarillinen reformismi. In: Pernaa, V. & Niemi, K. Mari (eds.) Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia, Helsinki: Edita, 31–44-bet, ISBN 978-951-37-5321-4
• Kalela, Jorma (2008c), Suomi ja eurooppalainen vallankumousvaihe. In: Pernaa, V. & Niemi, K. Mari (eds.) Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia, Helsinki: Edita, 95–109-bet, ISBN 978-951-37-5321-4
• Kallioinen, Sami (2009), Kestämättömät sopimukset. Muuramen, Savonlinnan ja Teuvan rauhallisuuteen vaikuttaneiden tekijöiden vertailua kesästä 1917 sisällissotaan 1918, Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, Pro gradu-tutkielma.
• Kekkonen, Jukka (2016), Kun aseet puhuvat. Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa, Helsinki: Art House, ISBN 978-951-884-586-0
• Keränen, Jorma; Tiainen, Jorma; Ahola, Matti; Ahola, Veikko; Frey, Stina; Lempinen, Jorma; Ojanen, Eero; Paakkonen, Jari; Talja, Virpi; Väänänen, Juha (1992), Suomen itsenäistymisen kronikka, Jyväskylä: Gummerus, ISBN 951-20-3800-5
• Keskisarja, Teemu (2013), Viipuri 1918, Helsinki: Siltala, ISBN 978-952-234-187-7
• Keskisarja, Teemu (2017), Vapauden ja vihan vuosi. In: Häggman, K., Keskisarja, T., Kuisma, M. & Kukkonen, J. 1917. Suomen ihmisten vuosi, Helsinki: WSOY, 13–74-bet, ISBN 978-951-0-42701-9
• Ketola, Eino. Kansalliseen kansanvaltaan. Suomen itsenäisyys, sosiaalidemokraatit ja Venäjän vallankumous 1917 (fi). Tammi, 1987. ISBN 978-951-30-6728-1. 
• Kettunen, Pauli (1986), Poliittinen liike ja sosiaalinen kollektiivisuus: tutkimus sosialidemokratiasta ja ammattiyhdistysliikkeestä Suomessa 1918–1930. Historiallisia tutkimuksia 138, Jyväskylä: Gummerus, ISBN 951-9254-86-2
• Klemettilä, Aimo „Lenin ja Suomen kansalaissota“, . Lenin ja Suomi II (fi). Valtion painatuskeskus, 1989 — 163–203-bet. ISBN 951-860-402-9. 
• Klinge, Matti. Keisarin Suomi (fi). Schildts, 1997. ISBN 951-50-0682-1. 
• Kolbe, Laura; Nyström, Samu. Helsinki 1918. Pääkaupunki ja sota (fi). Minerva, 2008. ISBN 978-952-492-138-1. 
• Korjus, Olli (2014), Kuusi kuolemaantuomittua (fincha), Atena Kustannus Oy, ISBN 978-952-30002-4-7
• Korppi-Tommola, Aura (2016), Miina Sillanpää – edelläkävijä, Helsinki: Suomen kirjallisuuden seura, ISBN 978-952-222-724-9
• Kronlund, Jarl (1986), „Hyvinkää itsenäisyyssodassa“, Tiede Ja Ase (fincha), Helsinki: Suomen Sotatieteellinen Seura, 44: 154–205, ISSN 0358-8882
• Kuisma, Markku (2010), Sodasta syntynyt. Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista Tarton rauhaan 1914–1920, Helsinki: WSOY, ISBN 978-951-0-36340-9
• Kuusela, Kari (2015), Jüri Vilmsin mysteeri. In: Nieminen, J. (ed.) Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa, Helsinki: Gummerus Kustannus Oy, 42–43-bet, ISBN 978-951-24-0086-7
• Lackman, Matti (2000), Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia, Helsinki: Otava, ISBN 951-1-16158-X
• Lackman, Matti (2009), Jääkäriliike. In: Haapala, P. & Hoppu, T. (eds.) Sisällissodan pikkujättiläinen, Helsinki: WSOY, 48–57-bet, ISBN 978-951-0-35452-0
• Lackman, Matti (2014), „Suur-Ruotsi vai itsenäinen Suomi? Puntarointia ja kevään 1918 lopputulos. In: Blomgren, R., Karjalainen, M., Manninen, O., Saloranta, P. & Tuunainen, P. (eds.) Sotahistoriallinen Aikakauskirja 34“, Sotahistoriallinen Aikakauskirja = Journal of Military History, Helsinki: Suomen Sotahistoriallinen seura: 216–250, ISSN 0357-816X
• Laitamo, Mikko (1997), „Vuosi 1918 suomalaisessa elokuvassa“, Suomi 80 (fincha), Historiatieteen laitos, Tampereen yliopisto, qaraldi: 18 September 2020
• Lappalainen, Jussi T. (1981a), Punakaartin sota I, Helsinki: Valtion painatuskeskus, ISBN 951-859-071-0
• Lappalainen, Jussi T. (1981b), Punakaartin sota II, Helsinki: Valtion painatuskeskus, ISBN 951-859-072-9
• Lappalainen, Mirkka. Jumalan vihan ruoska. Suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697. Siltala, 2012. ISBN 978-952-234-140-2. 
• Lindqvist, Herman (2003), Ruotsin historia, jääkaudesta tulevaisuuteen, Helsinki: WSOY, ISBN 951-0-28329-0
• Manninen, Ohto (1993a), Sodanjohto ja strategia. In: Manninen, O. (ed.) Itsenäistymisen vuodet 1917–1920, II Taistelu vallasta, Helsinki: Valtion painatuskeskus, 24–93-bet, ISBN 951-37-0728-8
• Manninen, Ohto (1993b), Taistelevat osapuolet. In: Manninen, O. (ed.) Itsenäistymisen vuodet 1917–1920, II Taistelu vallasta, Helsinki: Valtion painatuskeskus, 96–177-bet, ISBN 951-37-0728-8
• Manninen, Ohto (1993c), „Vapaussota“, Historiallinen Aikakauskirja (2), 2002-11-06da asl nusxadan arxivlandi
• Manninen, Ohto (1995), Vapaussota – osana suursotaa ja Venäjän imperiumin hajoamista. In: Aunesluoma, J. & Häikiö, M. (eds.) Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas, Porvoo: WSOY, 21–32-bet, ISBN 951-0-20174-X
• Manninen*, Turo (1993a), Työväenkaartien kehitys maaliskuusta marraskuuhun 1917. In: Manninen, O. (ed.) Itsenäistymisen vuodet 1917–1920, I Irti Venäjästä, Helsinki: Valtion painatuskeskus, 324–343-bet, ISBN 951-37-0727-X
• Manninen*, Turo (1993b), Kaartit vastakkain. In: Manninen, O. (ed.) Itsenäistymisen vuodet 1917–1920, I Irti Venäjästä, Helsinki: Valtion painatuskeskus, 346–395-bet, ISBN 951-37-0727-X
• Manninen*, Turo (1993c), Tie sotaan. In: Manninen, O. (ed.) Itsenäistymisen vuodet 1917–1920, I Irti Venäjästä, Helsinki: Valtion painatuskeskus, 398–432-bet, ISBN 951-37-0727-X
• Meinander, Henrik (2010), Suomen historia. Linjat, rakenteet, käännekohdat, Helsinki: WSOY, ISBN 978-951-0-37863-2
• Meinander, Henrik (2012), Tasavallan tiellä, Suomi kansalaissodasta 2010-luvulle, Helsinki: Schildts & Söderströms, ISBN 978-951-52-2957-1
• Muilu, Heikki (2010), Venäjän sotilaat valkoisessa Suomessa, Jyväskylä: Atena, ISBN 978-951-796-624-5
• Nygård, Toivo (2003), Uhkan väliaikainen väistyminen. In: Zetterberg, S. (ed.) Suomen historian pikkujättiläinen, Porvoo: WSOY, 553–65-bet, ISBN 951-0-27365-1
• Olkkonen, Tuomo (2003), Modernisoituva suuriruhtinaskunta. In: Zetterberg, S. (ed.) Suomen historian pikkujättiläinen, Porvoo: WSOY, 465–533-bet, ISBN 951-0-27365-1
• Paavolainen, Jaakko. Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, I Punainen terrori (fi). Tammi, 1966. 
• Paavolainen, Jaakko. Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, II Valkoinen terrori (fi). Tammi, 1967. 
• Paavolainen, Jaakko. Vankileirit Suomessa 1918 (fi). Tammi, 1971. ISBN 951-30-1015-5. 
• Pekkalainen, Tuulikki (2014), Lapset sodasssa 1918, Helsinki: Tammi, ISBN 978-951-31-6939-8
• Peltonen, Ulla-Maija (2003), Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta, Helsinki: Suomen Kirjallisuuden seura, ISBN 978-951-74-6468-0
• Pesonen, Mikko (October 4, 2021), „Ruotsalaisen sivistyksen puolesta barbariaa vastaan – ruotsalainen prikaati lähti Suomen sisällissotaan sankariteot mielessä, mutta ne hautautuivat Kalevankankaan veriseen lumeen“, YLE (fincha), qaraldi: October 6, 2021
• Pietiäinen, Jukka-Pekka (1992), Suomen ulkopolitiikan alku. In: Manninen, O. (ed.) Itsenäistymisen vuodet 1917–1920, III Katse tulevaisuuteen, Helsinki: Valtion painatuskeskus, 252–403-bet, ISBN 951-37-0729-6
• Piilonen, Juhani (1992), Kansallisen eheytyksen ensi askeleet. In: Manninen, O. (ed.) Itsenäistymisen vuodet 1917–1920, III Katse tulevaisuuteen, Helsinki: Valtion painatuskeskus, 228–249-bet, ISBN 951-37-0729-6
• Piilonen, Juhani (1993), Rintamien selustassa. In: Manninen, O. (ed.) Itsenäistymisen vuodet 1917–1920, II Taistelu vallasta, Helsinki: Valtion painatuskeskus, 486–627-bet, ISBN 951-37-0728-8
• Pilke, Helena. Sanomalehtien sisällissota. Vastapaino, 2025. ISBN 978-952-397-268-1. 
• Rautkallio, Hannu (1977), Kaupantekoa Suomen itsenäisyydellä. Saksan sodan päämäärät Suomessa 1917–1918, Helsinki: WSOY, ISBN 978-951-0-08492-2
• Rinta-Tassi, Osmo (1986), Kansanvaltuuskunta Punaisen Suomen hallituksena, Helsinki: Valtion painatuskeskus, ISBN 951-860-079-1
• Rinta-Tassi, Osmo (1989), Lokakuun vallankumous ja Suomen itsenäistyminen. In: Numminen J. et al. (eds.) Lenin ja Suomi II, Helsinki: Valtion painatuskeskus, 83–161-bet, ISBN 951-860-402-9
• Roselius, Aapo „Saksalaisten henkilötappiot Suomessa vuonna 1918“, . Sotaoloissa vuosina 1914–1922 surmansa saaneet (fi). VNKJ 10/2004, Edita, 2004 — 165–176-bet. ISBN 952-5354-52-0. 
• Roselius, Aapo (2006), Amatöörien sota. Rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918, Helsinki: VNKJ 1/2006, Edita, ISBN 952-5354-92-X
• Saarikoski, Vesa (2008), Yhteiskunnan modernisoituminen. In: Pernaa, V. & Niemi, K. Mari (eds.) Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia, Helsinki: Edita, 113–131-bet, ISBN 978-951-37-5321-4
• Siltala, Juha. Sisällissodan psykohistoria. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23795-2. 
• Soikkanen, Timo (2008), Taistelu autonomiasta. In: Pernaa, V. & Niemi, K. Mari (eds.) Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia, Helsinki: Edita, 45–94-bet, ISBN 978-951-37-5321-4
• Suodenjoki, Sami (2009a), Siviilihallinto. In: Haapala, P. & Hoppu, T. (eds.) Sisällissodan pikkujättiläinen, Helsinki: WSOY, 246–269-bet, ISBN 978-951-0-35452-0
• Suodenjoki, Sami (2009b), Vankileirit. In: Haapala, P. & Hoppu, T. (eds.) Sisällissodan pikkujättiläinen, Helsinki: WSOY, 335–355-bet, ISBN 978-951-0-35452-0
• Tikka, Marko (2006), Terrorin aika. Suomen levottomat vuodet 1917–1921, Jyväskylä: Gummerus, ISBN 951-20-7051-0
• Tikka, Marko (2009), Kun kansa leikki kuningasta. Suomen suuri lakko 1905, Helsinki: Suomen kirjallisuuden seura, ISBN 978-952-222-141-4
• Tukkinen, Tauno. Naiskapinallisten henkilötappiot 1918. Yliopistopaino, 2008. ISBN 978-952-99889-3-8. 
• Uola, Mikko (1998), Seinää vasten vain; poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917–1918, Helsinki: Otava, ISBN 978-951-11-5440-2
• Upton, Anthony F.. Vallankumous Suomessa 1917–1918 (fi). Gummerus, 1980. ISBN 951-26-2022-7. 
• Upton, Anthony F.. Vallankumous Suomessa 1917–1918 (fi). Gummerus, 1981. ISBN 951-26-2022-7. 
• Vares, Vesa. Kuninkaantekijät. Suomalainen monarkia 1917–1919, myytti ja todellisuus (fi). WSOY, 1998. ISBN 951-0-23228-9. 
• Vares, Vesa „Kuningashankkeesta tasavallan syntyyn“, . Sisällissodan pikkujättiläinen (fi). WSOY, 2009 — 376–394-bet. ISBN 978-951-0-35452-0. 
• Varpio, Yrjö „Vuosi 1918 kaunokirjallisuudessa“, . Sisällissodan pikkujättiläinen (fi). WSOY, 2009 — 441–463-bet. ISBN 978-951-0-35452-0. 
• von Bagh, Peter. Sininen laulu. Itsenäisen Suomen taiteen tarina (fi). WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32895-8. 
• Voutilainen, Miikka. Nälän vuodet. Nälänhädän historia (fi). Atena, 2017. ISBN 978-952-30035-14. 
• Westerlund, Lars. Sotaoloissa vuosina 1914–1922 surmansa saaneet (fi). VNKJ 10/2004, Edita, 2004a. ISBN 952-5354-52-0. 
• Westerlund, Lars. Venäläissurmat Suomessa 1914–1922, 2.1. Sotatapahtumat 1918–1922 (fi). VNKJ 2/2004, Edita, 2004b. ISBN 952-5354-44-X. 
• Westerlund, Lars; Kalleinen, Kristiina „Loppuarvio surmansa saaneista venäläisistä“, . Venäläissurmat Suomessa 1914–1922, 2.2. Sotatapahtumat 1918–1922 (fi). VNKJ 3/2004c, Edita, 2004 — 267–271-bet. ISBN 952-5354-45-8. 
• Ylikangas, Heikki (1986), Käännekohdat Suomen historiassa, Juva: WSOY, ISBN 951-0-13745-6
• Ylikangas, Heikki (1993a), Tie Tampereelle, Porvoo: WSOY, ISBN 951-0-18897-2
• Ylikangas, Heikki (1993b), „Sisällissota“, Historiallinen Aikakauskirja (2), 2003-01-12da asl nusxadan arxivlandi

Havolalar

• Tepora, Tuomas: Finnish Civil War 1918, in: 1914-1918-online. International Encyclopedia of the First World War.
• Jalonen, Jussi: Tampere, Battle of, in: 1914-1918-online. International Encyclopedia of the First World War.
• 1918 (pictures of the Civil War on Flickr uploaded by the Vapriikki Museum Centre under CC-BY 2.0)
• Finna.fi (Wayback Machine saytida 21 October 2020 sanasida arxivlangan) (search service for information from Finnish archives, libraries and museums)
• Finnish Civil War 1918 (part of the 1914–1918 online International Encyclopedia of the First World War)
• The Representation of Violence in the Finnish (press-) Photography of the Civil War (requires an Adobe Flash player)
• Finnish War Victims 1914–22
• Finland Divided: The Finnish Civil War 1918